Katutaideraati: valkoinen tagi

Vuosina 2008-2009 tuli mielenkiinnolla ja hymyssä suin seurailtua Fifi:ssä ilmestyneen töhryraadin toimintaa. Koska idea on mitä mahtavin, siis töhryraati, eikä pyörää kannata keksiä uudestaan, on allekirjoittanut muokannut omanlaisen pyörän, eipä kovin pramea tai krominen, verrattain Fifin raatiin, mutta käpykylän mittakaavan mukainen, kolmehenkinen katutaideraati.

Kaiku ja blogin katutaideraati koostuu henkilöistä: Tarzani, Ulla Dulla sekä C48. Iältään raatilaiset ovat 16-48 vuotta. Kahdella raatilaisella on aiempaa graffiti/katutaidetaustaa. Koska katutaide on usein kaikkien ihmisten nähtävillä ilman, että heiltä mitään kysytään, on raadissa hyvä olla mukana henkilö joka ei graffitikulttuurista omien sanojensa mukaan mitään ymmärrä, mutta jo ammattinsa puolesta ymmärtää kauneutta ja harrastusten kautta taidetta. Olemmehan jokainen oman ympäristömme arvioijia kaikkine mainoksineen, rakennuksineen, puistoineen, taiteineen ym. juttuineen, siksi myös katutaidetta pitää arvostella.

Fifi:n sanoin "Jos katutaide on taidetta, sitä tulee arvostella."

Katutaideraati arvostelee kaiku ja blogin sattumanvaraisesti valitsemien kuvien töhryjä aika ajoin. Raati ei lähde moralisoimaan minne katutaidepläjäys on sijoitettu tai arvostelemaan kuvien laatua. Teosta arvioidaan asteikolla 1-10. Jokainen raatilainen arvostelee töhryjä omin sanoin tietämättä toistensa arvioista ja tuntematta toinen toistaan, jolloin he eivät pääse vaikuttamaan toistensa mielipiteisiin.

Katutaideraadin ensimmäiseksi arvioitavaksi pamahtaa tiskiin viksbergin lähiöstä bongattu valkoinen spreijattu tagi.

Tarzani: "Antaisin tägille arvosanaksi 4 koska en pidä noin sotkuisesta tyylistä. Graffiti näyttää lähinnä nopeasti kännissä tehdyltä täksyltä vaikka tekijällä saattaakin olla taitoa. Ylempi teksti (irwin?) on hienompi kuin tmk`s."


Ulla Dulla: "Taattua laatua! :D Ei mut tosissaan, oman tyylinsä keskikastia. Jos Irwin eläis peukuttais se tätä kybällä. Pointtina ei oo ollu tykittää taidetta. Veikkaan et tekijä ei oo noissa hommissa ensikertalainen, eikä tää oo kuosailun ainut tukotus. Nätit dripsit, sais vaan olla vielä enempi. Tasasen taattu pinnan tukotus tuo irwinistä keskiyön hölkkäpojoiks kutosen 6." 


C48: "Jossain tapauksessa ja kohteessa tuo tagi saisi enemmän pisteitä, en näe kirjoitusta kovinkaan taiteellisena lopputuloksena, joten annan 2 pistettä. Huolellisempaa tyyliä arvostaisin pisteissä korkeammalle. Tuossa kirjoituksessa kalligrafisuus on hyvin alkeellista. Kotikaupungin katukuva on paikka paikoin saman tasoinen. Herättää katsomaan ja ajattelemaan kaupunkikuvaa laajemmin. Millainen kaupunki, millainen sen pitäisi olla ja kenen toimesta?! Onko mitään tehtävissä?"



Yhteispisteet 12, keskiarvo 4

Viksbergin vesitorni ennen ja jälkeen puhdistusten

Usein hieman syrjemmässä, kauempana asuinalueista ja silmistä löytyy graffitigallerioita. Aivan kuten täällä Fogessa on Viksbergin vesitorni toiminut pauttiarallaa vuosikymmenen enemmän tai vähemmän graffitimaalareiden galleriana. Kaupungista uupuu laillinen maalauspaikka ja se varmasti osaltaa näkyy seinillä. Jotkut lukijat voivat muistaa 2000-luvun alkupuolelta mm. FnT -possen tai fanien maalaamia FnT (Foge ja Tammela rap porukka) piissejä. Eipä torni ole tuonkaan ajan jälkeen maalaamattomaksi jäänyt, sillä torni on ehditty pestä useampaan otteeseen, eikä sitä voi olla huomaamatta, kun tarkastelee pikkuhiljaa pesuista murenevaa vesitornin betoniseinää.

Asiaa seuranneena mieleen on jäänyt kysymyksiä, voisiko kaupungilla olla tärkeämpiä rahareikiä tai muita näkyvämpiä puhdistuskohteita? Onkohan puhdistusten kohteet huolella järjellä ajateltuja, sillä Viksbergin vesitornintienoo on aika vähän liikennöity paikka. Satunnaiset lenkkeilijät ja ratsastajat näkevät välillä muutakin kuin harmaata betoniseinää, onko se huono asia? Voisiko puhdistuksiin kohdistetut varat käyttää siten, että niillä vähennettäisiin puhdistuskuluja? Hyvä sijoitus tuottaa tulosta, nyt rahat syydetään kankkulan kaivoon.

Tämäkään galleria ei ole pysynyt puhdistusten jälkeen puhtaana. Usein monen muun kaupungin mallin mukaan maalaajien ja pesijöiden välille kehkeytyy kissa ja hiirileikki, jolle ei ikävä kyllä tunnu löytyvän järkevää loppua.