Rullattava iltapäivä

Skate or Die

Oi niitä nuoruusvuosia, kun yöt ja päivät läpeensä lauta jalkojen alla viiletettiin menemään mitä mielikuvituksellisimmissa paikoissa. Jos ihmisen ei tarvitsisi syödä ja juoda, olisi sekin aika luultavasti käytetty lautojen päällä. Näin vanhana patuna voi vain ihmetellä sitä nuoruudenvimmaa mikä silloisessa skeittiporukassa loimusi. No, eipä tuo liekki aivan sammunutkaan ole, jos ei liekki pala, niin ainakin jokunen kekäle vielä henkuu. Skate or die, sanos. Vaikka aikalailla sunnuntairullailija sitä enää voi olla. Skedeys on ollut ehkäpä elämääni suurin asia mikä on jättänyt jälkensä minuuteen, niin hyvässä kuin pahassa.

Kun ei nykyisin laudalla enää voi nuoruusvuosien tapaan kikkailla, on kai vain muisteltava ja kas niin kävyille tuttuun ja turvalliseen tapaan tilililitellä, eli nariririnoida kaikenmoisista epäkohdista.
Jos nyt tähän jotain vtututututtavaa kirjaisi, on se se jo aiemmin mainitsemani tölön ghettoparkin rappioituminen. Tänä keväänä tilanne näytti viimevuotiseen verrattuna entistäkin pahemmalta. Kivahan se on kun alue harjataan kivistä ja roskista rullauskuntoon, mutta ei se tarkoita sitä, että reili pitäisi jyrätä siinä siussa vituralleen ja jättää se vielä sellaiseksi. Ihme juttu muuten, ettei tuolle mahtieuroja maksaneelle parkille ole ketään vastuuhenkilöä joka ilmoittaisi epäkohdista ja korjattavista asioista. Mut hei, Forssa pyrkii vasta vuoteen 2017 lapsiystävällisimmäksi kaupungiksi, joten ei tuolla parkilla ole mikään kiire...ja hei, lapsille ja nuorille pitää asettaa haasteita. Mikä sen haastavampaa kun sladittaa k:n mallista reiliä.

Jos jotain pahaa, niin hyvääkin. Mestalla on näkynyt ilahduttavasti rullaavaa porukkaa ja etenkin sitä nuoremman polven jannua. Parasta olis kun olis edes muutama vähän vanhempi aktiivinen patu esikuvana ja aktivoimassa, ruokkimassa mielikuvitusta...se taas ruokkis lajia, saattas ne värkitkin olla tip top kunnossa...Kato, parit lehtijutut paikalliseen ja aina voi yrittää, sanois tapsa... Ni, jo alkais tapahtua... ;D

Aika aktiivista porukkaa on löytynyt skedeyksen saralta myös lähikunnista mm. Tammelasta. Ja mielikuvituksellisia rullaajia mm. partasami (apulantaa) mainitakseni... Skaboja on järkätty (taitaa videomateriaalia löytyä jostain arkiston kätköistä) ainakin 2000-luvulla. Muinoinen minikin oli kovassa huudossa. Nykyisin Tammelasta löytyy enemmän töhryjä ja vähemmän skedeystä, no eipä siellä rullausmahdollisuuksiakaan ole. Mutta niin se vain menee pienillä paikkakunnilla. Vähän harrastajia imevät lajit kulkevat nekin sykleittäin, vaikutus on raaka ja selkeä. Rullataan, ei rullata, räpätään, ei räpätä, töhritään ja katotaa ny si...

Myös Jokioisilla on paikkakunnan kokoon nähden hyvät mestat rullailla, tai näin ainakin vielä vuonna 2008. Muuutta eiköhän sielläkin aika kulje samaa kehää kuin muuallakin. :-)

Jottei tämä päivitys mene täysin valitukseksi, laitan vielä muutamia -08 räpsyjä Jokioisten miniskaboista ja sen semmoista. Joten Bon Appétit ja rullailun iloa.

Kellarin kätköissä

Tässä vajaa kolmenkymmenen päivityksen jälkeen on alkanut mietityttämään, olisiko aiheellista tehdä päivitys muidenkin kotipoikien tuotoksista ja kysellä kaikenlaisia kuulumisia. Niinpä päätin pienen pohdinnan jälkeen kysyä eräältä Fogen nuoremman polven monitaiturilta, josko voisin esittää muutamia kysymyksiä graffiteista ja mitä nyt mieleen tulla tupsahtaa. Myöntävä vastaushan sieltä tuli. Eli suurehko päivitys näin haastattelun ja kuvapäivityksen voimin.
 
Otan kruiserini alleni ja suuntaan nokan kohti kellarin kätköjä, jossa tapaan nuorehkon äijän. Saan kellarissa otettua muutamia fotoja ja sähköpostilla lisää. Kellarista kohti S-marketin kattoparkkia, mikä luo haastattelulle oivat urbaanit puitteet. Eipä muuta kun pölisemään ja kyselemään mieltä kutkuttavia juttuja.


kaikuja: Terve, me tunnetaankin toisemme jotenkuten entuudestaan jonkun ajan takaa. Sä teet jollain nimimerkillä graffiteja tai sulla on joku nimimerkki jolla sut tunnetaan?

 Sampy: Moro. Joo elikkä, Sami on nimi ja sit siitä polveutuu Sampy ja jotkut tykkää sanoa sämpyläks, elikkä sampy taikka sämpylä on täginä.

k: Muuten, minkä ikänen jannu sä oot?

S: 15 vuotta, täyttänyt tänä vuonna.

k: Niin, siis mun pointti tässä olis heittää sulle muutamia kysymyksiä mm. graffiteista ja muutenkin kysellä kuulumisia ja mielipiteitä erilaisista nuorten asioista. Eli harrastat graffitia, vai onkse elämäntapa, vai kuvataideharrastus?

S: No, se on vähän kaikkea noista, että se on elämäntapa sinänsä, että mä niinku käytän mun graffititaitoja hyväkseni, niinku et mitä tahansa mä malaan paukkupulloilla tai millä tahansa, niin graffitissa opittuja taitoja voi hyödyntää kuvataiteessa, niin kun harjottelee sitä kuvataidekoululla ja sillain.

k: Sä harrastat kumminkin kuvataidetta? Kuinka kauan sitä on tullu harrastettua ja millä tavalla?

S: Neljä vuotiaasta lähtien kun alotin kuvataidekoululla. Siis11 vuotta.

k: Kuin kauan äijä on väsänny graffitia?

S: Olisko ollu joskus viidennellä 3-4 vuotta.

k: Minkä tyyppistä matskua tulee puskettua? Siis, piissejäkö väsäät, mites muu meininki esim. stencilit, stickerit, pasteupsit, ym?

S: No, kaikkea noista, paitti paste upseja en o pahemmin väsänny, mutta eniten piissejä ja stencileitä tulee tehtyä. Take awayta joskus.

k: Eli Take Away Arttia, porukat saa hakee kadulta sun tuotoksia joita sä oot sinne jättänyt poimittavaksi.

S: Joo.

k: Onks puhtaasti legal meiningillä, vai ootko väsänny kaduille? Sulla on kumminkin ollu jotain projekteja, kerro niistä hieman?

S: Kyllä sitä aika laillisilla linjoilla mennään. Onhan sitä joskus ihan nuorena jotain täksyäkin tullu yritettyä vääntää.

k: Et o kumminkaan polizaidien kans joutunu oleen tekemisissä?

S: En oo graffitien takia olleska.

k: Se o hyvä meininki ja muutenkin pitää matalaa profiilia. Ei mee ainakaan elämä risaseks tolta osin. Vaikka tosin, välillähän son ihan mukava vetästä elämä risaseks. Vähän Mojitoo ja mansikkaskumppaa ja sitä rataa…:D

S: :DD

k: Sulla on varmaan joitain esikuvia tai ainakin digailet tiettyjen tyyppien tuotoksista? Vippaas muutamat nimet si.

S: Sellanen on ku Maija Karisma, niin se on aika kova äijä vääntään. No, Aboven tyylistä tykkään ja sitten Banksyllä on kans tosi oivaltavia stencileitä. Ja sitten sellanen tyyppi ku Sen. Sillä on tosi hienoja töitä. Kävin just Portugalissa kattoon ja siellä oli tosi paljon sen töitä.

k: Mitäs, Foge on aika kämänen käpykylä verrattuna vaikka mihin, eli aurinko on aina vihreempää ikkunan takana kirkkaasti. Mitä mieltä olet Fogen katutaideosastosta, täällähän on yllättävän paljon katutaidetta näin kämäseks mestaks, vaikka aikalailla taitaa sunnuntaimaalareita olla jokainen, tai sitten turistien jättämiä jälkiä?

S: Niin no, niin. On täällä aika paljon graffitia ja sellasta, mutta aika paljon suttua ja töhrimistäkin liikaa. Sellanen laillinen graffitiseinä jonne kaikki sais maalata laillisesti ja huolella ajan kanssa, niin se tekis kyllä terää, että saatais töhrijöitä pois kaduilta ja hienompaa taidetta ihan laillisesti seinälle.

k: Miten näet grafaskenen Fogessa, onks kohtalontovereita, vai onks skene täällä sisäänpäin kääntynyttä, et ei o paljoo tietoo tekijöistä?

S: On mulla graffitikavereita ja tällatteita, et kyllä mää niitä tunnen, on niitä jonkun verran.

k: Tunnetko laittomien maalauksien tekijöitä, onko tuttuja?

S: Niitä mä en tunne.

k: Et skene on sen verran sisäänpäin kääntynyt?

S: Joo, ei niitä kaikki tunne.

k: Mites sun tuttavat ja kaverit suhtautuu sun grafailuihin, onks leimaamista skidiks vai saaks duunaa rauhassa omaa juttua?

S: Tosi myönteisesti sillain, että ei kukaan oikeestaan hauku, et melkein kehua tulee kaikilta yleensä. Tosi myönteisesti.

k: Miten susta meidän kaupungissan on järjestetty graffitiharrastusmestat, tai ylipäätään harrastusmestat? Onks hyvin, tarpeeks, vai täysin kuralla ja miten vois parantaa, mitä tänne tarvitaan ylipäätään lisää?

S: Hehe. Melkein vois sanoa että täysin kuralla, koska eihän täällä ole graffitimaalareille mitään, että täällä ei ole graffititarvikekauppaa tai laillista seinää. Elikkä täällä panostetaan enemmän joukkueurheiluun ja sillain.

k: Yksilölajit on aika pitkälti unohdettu, eikä välttämättä hirveesti edes kannusteta.

S: Joo. No, on täällä sillain ihan hyvin, että kuvataidekoululla on sellanen ryhmä kun katutaide.

k: Itse asiassa se on alkamassa tuossa syksyllä.

S: Nimenomaan.

k: Mutta katutaidetta ei ole aiemminkaan kuviksessa unohdettu, että sitä on ympätty eri ryhmien tehtäviin aiemminkin.

S: Niin on juu.

S: Aika huonosti harrastuspaikkoja, jos oot skeittaaja, rullaluistelija, skuuttaaja tai bmx ajaja, et ramppihan täällä on mut millanen se ramppi on, niin se on aika ghetto.

k: Niin, sehän on ollut aika hintava parkki, kun se on hankittu. Se on nyt ollut jo kohta lähemmäks vuosikymmenen, eikä mestoille ole saatu uusia ramppeja tai alueelle ei ole saanut rakentaa uusia omia härveleitä, et se tekee harrastuksesta aika tylsän. Mut sitten jos vähän hankaa kynttilää tuonne puistolinnan kurbeihin, niin heti ollaan leimaamassa rikolliseks, niin kun lehdistä ollaan saatu lukea, et rikosilmoitukset on tehty ja sillain.

S: Kyllä

k: Niin, sä harrastat myös mopoilua ja on puhuttu sellasesta paikasta jossa nuoriso sais rässii mopoilla vapaasti. Joskus tarkoituksiin oli valjastettu viksbergin lentokenttä? Pitäskö olla enempi muillekin harrastuksille paikkoja?

S: Joo, se lentokenttä jäädytettiin mopoilta. No niin siis, kaikki vähän vanhempaa sukupovea oleva ei tykkää mopoilijoista, koska mopon käsittelyä joutuu harjoittelemaan parkkipaikoilla ja sehän ei oo sallittua olleskaan, niin joku sellanen vanha parkkipaikka tai asfalttikenttä riittäis ihan hyvin, kuhan on syrjässä ja riittävästi tilaa.


k: Eli tuon aasinsillan kautta päästään muihin sun harrastuksiin. Ne on kans paljolti kaupunkipainotteisia? Mitä muuta tulee harrastettua?

S: Eli parkour, Salama Parkourissa toimin.

k: Se on Forssalainen parkourseura?

S: Kyllä, parkourataan yhdessä siellä ja olen siellä periaatteessa vetäjänä, eli nuorempia opastan. Sitten on BMX, skeittaus ja lumilautailu. Kaikki tällaset urbaanit lajit on lähellä sydäntä.

k: Jeps, jos pysytään vielä tossa parkourissa, mut ei lähdetä rönsyileen liikaa muihin harrastuksiin, et teksti pysyy jonkunlaisessa helpohkosti luettavassa kuosissa.

k: Millasena mestana näät Fogen parkouraajan silmin, onks hyvää arkkitehtuuria parkourauksen kannalta?

S: No, onhan täällä jotain sellasia pieniä paikkoja joissa voi parkourata, mut nekin on sitten kiellettyjä paikkoja, et just kun on lämmittelyt saanu tehtyä, niin poliisit tulee yleensä ajaan pois.

k: Nuoresta iästäs huolimatta oot ollu jo pitämässä jotain näytöksiä eri häppeningeissä? Kerros vähän lisää.

S: Promotaan aikalailla. Et holjillekin on tulossa parkouresitys. Kirjastolla ehtootorilla oon ollu ja joku nuorten iltatapahtuma jossa oon ollu esittämässä.

k: Sullahan on kivasti noita harrastuksia, toinen tukee toistaan, kun pääsee nopeesti eteneen haneen maalauspaikalta, kun copsit saapuu mestoille? :D

S: :DDD hahah no eeeei...

k: No, läppä läpällä…:D

k: Fogeehan buukataan kovaa vauhtia seniorien ja etenkin lapsiystävällisimmäksi kaupungiksi, mut miten susta tuntuu täällä nuoria kohdeltavan? Paikallisesta sanomalehdestä on saanut lukea kuinka nuorisoa on hieman niheesti osattu kuunnella. Muistan jonkun kuulemistilaisuuden joka pidettiin kerran vuodessa, et sinne olis tullut kolme mopopoikaa. :D Mut Fogessa on varmaan enempi nuoria joilla on mielipiteitä?

S: Nii juu, kolme mopopoikaa aukoon päätä. No, juu tottakai. Ei täällä ainakaan mihinkään katugalluppiin oo törmänny, et mitä pitäs tehdä.

k: Eipä ainakaan liikaa revitä hihasta et olis tällanen kuulemistilaisuus, eikä liika infota.

S: No, ei ainakaan sillain. Juu.

k: No mistä sä oot saanu tietää näistä kuulemistilaisuuksista?

S: Oon saanu lukee jälkikäteen pienen jutun lehdestä, et mitä siellä on päätetty.

k: Miten susta täällä fogessa nuoria kuunnellaan ja kohdellaan?

S: Nooh... Aika, aika huonosti sillain, periaatteessa koska miettii näitä skeittiramppeja sun muita, niin kyllä niitä vois ihan hyvin korjata siellä ja rakentaa välillä vaikka uusia. Vertaa vaikka Jokioisiin, niin siellä on todella hyvät rampit verrattuna Tölön ramppeihin.

k: Nehän on ite rakennettu, mut nehän on forssalaisten päättäjien mielestä todella turvattomia ramppeja, koska ne ei täytä niitä turvamääräyksiä. Vaikka nää meidän rampit jää huoltamatta ja on turvattomampia kuin jokioisten rampit. Tässä olis petraamisen varaa kaupungilla.

S: Kyllä o.

k: Nyt kun kuulemistilaisuus pidetään kerran puolessa vuodessa, eli tuplasti entistä enemmän :D niin se varmaan riittää? Onkohan tollanen face to face tilaisuus paras mahdollinen? Eiks nykynuoriso hillu kivasti netissä, ni eiks joku nuorten kuulemiskanava nettiin olis luontevin? Muistan ainakin omasta nuoruudesta, et mielipiteitä ei aina viittitty jakaa aikuisille naamasta naamaan, sillon netti olis toiminu ku nyrkin isku leukaan.

S: Kai se olis, jos siellä oikeesti kuunneltais nuorten mielipiteitä ja tehtäis vähän jotain nuorten mielten mukaan. Ja otettais siitä jotain irti ja tehtäis jotain. Informointi vaikka facebookkiin.
Joku kuulemiskanava olis toteuttamisen arvonen asia.

k: Tollasia kanavia on jo, itse asiassa mm. Humppila ja Jokioinen on mukana tällasessa nuorten kuulemiskanavassa mukana. Aloitekanava.fi, mutta jostain syystä Forssa ei ole mukana tällasissa. Mitä mieltä olet?

S: Ehkä Forssan päättäjiä ei vaan kiinnosta niin paljoo, et mitä nuoret ajattelee, emmätiä, mutta vois siitä ottaa vähän mallia mitä vieressä tehdään, et ei aina tarttis tulla jälkijunassa.

k: Tähän loppuun vois heittää vielä, et sullahan on kaiken ton kiireisen harrastamisen lisäks nykyään mopo ja joka sormelle tietty oma lyyli, vai onks vaan tietty lyyli, et on varmaan tekemistä yhelle äijälle ihan riittävästi?

S: Joo löytyy vaan yks lyyli. :)

k: Noni, noni. Hyvä, hyvä! Tekemistä löytyy ihan riittämiin.

S: Kyllä.

k: Jeps, ei muuta ku, pidä paska aitona ja keep up good work! Kiitos haastiksesta ja kuvista!

S: Juu, kiitti.

Katuliidut -Kerran kesässä

Olen muutamien vuosien ajan pitänyt tiettyä perinnettä yllä, menemällä vähintäin kerran kesässä suttaamaan katuliiduilla jotain pientä. Katutaidetta on saanut osakseen mm. kaupungintalon parkkipaikka sekä ghetto parkin tienoo. Tällä kertaa ajattelin suunnata tuolle rappiolliselle parkille luomaan taidetta tuhottavaksi, lapsille ja aikuisille ihmeteltäväksi.

Koska kyse on katutaiteesta, aivan kuten useasta suusta sain kuulla työtä tehdessäni, on työllä oltava sisältö, joten työ ei voi olla vain kaunis kuva. Omistan työn entiselle, pirun ”hyvälle kaverille”. Tarkkasilmäisimmät voivat huomata kenestä on kyse. Ehkäpä suupielet muistuttavat suuresti kyseisen seikkailuistaan tutun ”kaverin” pieliä, tai ehkäpä luottamusta herättävät silmät, kenties jokin muu merkille pantava ruumiinosa.

 

Ääriviivailua 

 

Fillailua

 

Fillailtu o. Tässä vaiheessa alkoi tummat pilvet lähestyä mestoja ja väsy painamaan, olihan työpäivä alla ja muutama hetki liituilua takana.

 

Neljän euron marketti katuliitusetti ei järin hienostunut taiteilupaketti ole. Pastellisävyistä koostuva bucket saisi kyllä sisältää muutamia voimakkaampia värejä. No, mutta hätä keinot keksii. Asfalttikentän laidasassa poltettu nuotio tarjosi hiilenmustaa ääriviivoihin.

 

Lopputuloksessa näkyy kieltämättä hieman painanut väsymys. No pirteästä ilmeestään huolimatta kuvan keisari se vasta väsynyt onkin.

 

Tummista pilvistä ja satavasta kus...sateesta huolimatta keulien kohti uusia seikkailuja. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

  

Stencilöintiä skeittilaudalle, fiilistellen tuhottavaksi radalle

Viime päivityksessä käsittelin paikallista Ghetto Parkkia ja lupailin aloittaa skeittausharrastukseni uudelleen. Itse asiassa skedeys on ollut elämäntapanani monia vuosia, jo 80-luvun puolivälin jälkeen astui kuvioihin ja vei nuoren pojun mennessään. Monen monituista hyvää ja vähemmän hyvää hetkeä on tullut renkaiden päällä vietettyä. Kun kaverit lähtivät radalle dogaamaan, meikäläinen suuntasi rampeille rullaamaan. Rullailut jäivät useaksi vuodeksi loukkaantumisten vuoksi. Nyttemmin on mukava verestellä vanhoja ilman suorittamisen tuskaa, antaa itsensä fiilistellä, päästää menemään. Ja vanhakin nyt nuortuu, kuin lapsi leikkimään…

Jostain työhuoneen perukoilta kaivoin korkkaamattoman laudan, jota jonkun aikaa olen hypistellyt rullausinto silmissä kiiluen. Mutta ilman uutta ulkoasua olisi rullaaminen jotenkin ilmeetöntä. Lauta kaipasi jotain omien käsien jälkeä. Muutamana iltana pohdin lankkuun tulevaa grafiikkaa ja sain idean toteuttaa rip off henkisen Urho Kaleva Kekkosen Salvador Dalin viiksillä. Surrealismia indeed!

 

Muutamat hyvät hetket mattoveitsen ja kartonkien parissa.

 

Koemaalaus onnistui yllättävän hyvin. En kuitenkaan ollut tyytyväinen viisiosaiseen maalaukseen, koska otsa oli turhan litteä. 

 

Päätin väsätä vielä kuudennen sabluunan ja parannella samalla muutamaa muuta.

 

Laudan hiontaa ennen pohjamaalausta.

 

Loppusuora häämöttää, vielä pari layeria ja maalaus olisi valmis.

 

 

Lopputuotos ihan ok. Nimesin tuotoksen UKD:ksi. Tosiaan, hieman luonteeton tyyliltään, mutta tarkoituksensa täyttävä. Taidettahan tässä en ollutkaan tekemässä, tai ehkäpä sittenkin surrealistisuudessaan verraton valmis lopputuotos? Väliäkö sillä, lautahan oli valmis tuhottavaksi.

 

Ei valmista ilman tuhousta. Vanha vikkelä vipeltäjä jaksaa vielä painaa ghettotyylillä ghettoparkissa.