Aika hiljaiseksi vetää. Omalla tavallaan todella komea rakennus entistä murjummassa kunnossa. Eipä tuosta montaakaan hetkeä ole, kun pääsin paikan päälle todistamaan nimensä mukaisen rakennuksen kohtaloa. Sinällään ei ihme, että noinkin kävi. Onhan rakennuksessa käynyt jos jonkinmoista hiipparia, teiniä, sun muuta suhaajaa, jotka leikkivät tulella.
Suhaanpa minäkin sisälle helposti. Olihan joku mahtava voimamies työstänyt isohkonkin miehen mentävän aukon kalteroidun ikkunapielen alapuolelle. Enpä leiki tällä kertaa tulella, vaan tanssahtelenpa kameroineni savun kitkeröittämillä hiilillä.




