Näytetään tekstit, joissa on tunniste lelukamera. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lelukamera. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Polaroid ProPack Camera



Polaroidsarja saa tällä kertaa jatkoa lelumaisella proo paketilla. Kyseessä otsikon mukainen, muovinen ja nimestään huolimatta aikamoinen lelukamera, Polaroid ProPack Camera.

Kyseistä hieman vanhahtavan tyylistä paljekameraa valmistettiin yhdeksänkymmentäluvulta vuoteen 2003. Kamerasta löytyy muutamia lähes identtisiä kameramalleja, kuten Polaroid EE100 sekä Polaroid Reporter. Ensin mainitussa erona ProPackiin on kameran takaosa. ProPackissa on elektroninen filmin kehitysajastin, kun EE100:ssa on cold clip, jossa alkuperäiset filmit kehitettiin parhaan kehitystuloksen saamiseksi. ProPack imee sisäänsä “neliö” formaatin filmiä: 31/4 x 33/8 in. (8.5 x 8.6 cm) sekä suorakaide formaatin filmiä: 31/4 x 41/4 in. (8.5 x 10.8 cm) Käypiä filmejä ovat mm. Polaroid Polacolor Type 88, 108, 668, 669 sekä Polaroid Type 87, 107,107C, 665 ja 667. Nykyisin valmistettavista filmeistä parhaiten löytyy suorakkaide formaatissa olevia Fujifilmin  Fujifilm FP-100c glossy,  Fujifilm FP-100c silk ja Fujifilm FP-3000B filmejä, joista viimeinen on mustavalkofilmiä. Filmit vedetään kameran sisuksista manuaalisesti kuvan oton jälkeen. Toisin kuin vaikkapa perinteiset 600 filmiä käyttävät kamerat, joista kuva putkahtaa filmipaketin sisäisen pariston voimalla automaattisesti. Filmin annetaan kehittyä muutamista sekunteista minuutteihin, riippuen filmistä, sekä vallitsevasta lämpötilasta. Tämän jälkeen kuva irroitetaan vetämällä irti negatiiviosasta. Jäljelle jää siis myös kuvan negatiivi, jota voi hyödyntää eri tavoin, josta saisikin helposti oman päivityksensä, ellei jopa pari...

Kamerassa irroitettava salamayksikkö. Kameraan menee myös vanhan malliset salamakuutiot, joiden saatavuus on tätä nykyä kivien alla. Kamerassa f 9.4/112mm, kolmen elementin muovilinssi. Arvioitava tarkennuksen säädin, mikä tekee tarkasta kuvaamisesta haastavaa. Arvioidaan etäisyys kamerasta tarkennettavaan kohtaa ja säädetään linssin tarkennusrenkaasta tarkennusetäisyys. Tarkennus 1m-9m-∞ (äärettömään). Kameran takaosassa oleva kehitysajastin imee sisäänsä pienen nappipariston. Ajastin on mielestäni varsin tarpeeton, sillä kehitysajan voi arvioida tai antaa puhelinen laskea. Kamerassa automaattinen valotusajan mittaus, useista kymmenistä sekunneista (erittäin pimeissä olosuhteissa, jossa vain vähäistä valoa)-1/500 sekuntiin. Jalusta liitäntä ja jalusta onkin hämärimmissä kuvaustilanteissa paikallaan. Kamera tarvitsee toimiakseen kaksi 1,5V AAA sormiparistoa. Tummennus/vaalennus-säädin löytyy. Säädettävä ISO/ASA 80, 3000 tai 3000ER. Vaikka nykyiset käytettävissä olevat värifilmit ovat ISO 100, on kameran ISO 80 ihan riittävä, eikä kuvista tule kovinkaan helposti ylivalottuneita, lisäksi kun käyttää tummennus/vaalennus-säädintä hieman kuvia tummentamaan, niin kuvista saa varsin hyvin valottuneita. ISO/ASA 3000 on mustavalkofilmille ja 3000ER on myös mustavalkofilmille sisätiloissa kuvattaessa ilman salamaa.

Tämän teknisen diipa daapan jälkeen onkin hyvä tsekkailla varsinaisia ProPackilla otettuja kuvia. Varsin muhevaa jälkeä omaan makuuni. Lisää ko. kameralla otettuja kuvia löytyy blogin syövereistä. Tsek blogin haulla, esim. sanalla ProPack tai polaroid. ;)













tiistai 25. syyskuuta 2012

Polaroid Spectra 1200FF



Tulipa taas hankittua muutamia uusia leluja hauskuuttamaan vanhan patun elämää. Tässäpä yksi niistä. Koska kyseessä on polaroid kamera, pääsee se polaroidsarjan jatkoksi.

Tämä muotoilultaan futuristinen, lähes start trekmäinen Polaroid Spectra 1200FF kamera putkahti ulos vain vähän aikaa sitten, nimittäin 2001. Kamera imee sisäänsä sitä hieman leveämpää image/spectra filmiä. Salama laukoo joka kuvaushetkellä, mikä ei oikeastaan ole kovinkaan hyvä juttu. Herkkä filmi ylivalottuu herkästi, mutta aina voi kikkailla salaman himmeämmäksi tai kokonaan peittoon. Kamerassa kaksi tarkennusmodea; 0,6-1,20m ja 1,2m-∞ (äärettömään). Sanoisin, että tämä kamera on parhaimmillaan käyttämilläni mustavalkofilmeillä, salama peitettynä hämärässä valossa. Harmi ettei kamerasta löydy tummennus/vaalennus-säädintä. Sanovat, että 100mm f/11.5, 2-elementin muovilinssi kuvaa laajemmin, mitä useimmat muut polaroidlinssi. Metallinen linsinsuojus liukuu linssin suojaksi, kun kameran sulkee kokoon.

Ihan vekkuli futuristipola pieneen kokoelmaani. Edukaskin vielä, 10€ hinta ei paljon päätä huimaa 20 €/8kuvan filmipaketin rinnalla. :P

Tässäpä vielä muutamia kokeiluja vahvassa päivänvalossa, sisällä salamalla sekä ilman salamaa. Filmierissä on selvästi aika suuria eroja, tai erot tulevat ainakin tällä kameralla hyvin esiin.











perjantai 9. maaliskuuta 2012

Polaroid ImagePro

Päätinpä tässä vaiheessa blogikirjoittelua aloittaa pienimuotoisen sarjan Polaroid-kameroista, kuvista ja sen sellaisesta Polajuttuihin liittyvistä asioista. Joskin varmaan päästään tutkailemaan myös kuvien kautta muita asioita, eli kuvan kohteita ja niihin liittyviä asioita.

Meikäläistä on aina kiehtonut valokuvat ja valokuvausvälineet, vaikka niistä en ihmeemmin kenenkään kanssa ole koskaan jutellut, mitä nyt emännän kanssa ;-), saati nuoruudessa omistanut, sen enempää niistä tiennyt, jos nytkään paljoa sen enempää. Etenkin Polaroidkuvat ovat sellaisia viekoittelevan rouheita, vintagehenkisiä, joista löytyy erittäin tarkkapiirtoisista kuvista, aivan suttuisiin ja kehitysvirheellisiin kuviin asti. Sellaisista suttuisista ja epätarkoistakin kuvista löytyy  mystisen maaginen tunnelma joka kietoo pauloihinsa, jollaista ei digikameroilla suoriteta. Älypuhelimet ym. kamerasovellutuksetkin kalpenevat tasapaksussa polaroidkopiotunnelmassaan reippaasti alkuperäisten kuvien rinnalla.

Sarjan aloittaa ehkäpä tällä hetkellä laadukkain polaroidkamerani, Polaroid Image Pro, pikakuvakameroiden aatelia. Kameran sain muutaman euron hintaan kirpputoreja kierrellessä, niin kuin useimmat polakamerani. Nimestään huolimatta tämäkään lelu ei tee heti kuvaajasta proota, kuten ei laitteet tai lelut noin yleensäkään.

Kamera imee sisäänsä spectra-filmiä, jonka saatavuus vaihtelee. Löytyy kyllä, kunhan hieman näkee vaivaa. Hinnaltaan filmi/10kuvaa on 20€ ylöspäin, joten ihan halpa harrastus tämä ei ole, vaikka pääasiassa omat polat ovat lelukameraosastoa, on polaroid-kameroihin soveltuva filmi poikkeuksetta tyyristä.
Kuvan koko kehyksineen 101 x 103mm. Ilman kehystä kuva-ala on 90 x78mm, eli hintsun verran kookkaampia kuvia, millaisiksi polan kuvat tavallisesti käsitetään.




Polaroid Image Pro kamerasta löytyy:

-automaatti tai manuaalikuvaus
-LCD -näyttö manuaalivalikolla
-manuaalitarkennus
-pitkä valotusaika
-päällekkäisten kuvien mahdollisuus (max 5 kuvaa)
-ajastin
-valotuksen kompensaatio kirkkaalle taustalle
-laadukas valotusautomatiikka ja tarkennus
-tarkennuksen etäisyys näkyy etsimessä (erittäin harvinainen ominaisuus kamerassa, ei löydy esim. uusista digijärkkäreistäkään)
-tarkennuksen äärettömään lukitus
-automaatti salama / salama pois
-"intervalo meter", kamera ottaa kuvia asetetulla aikavälillä ja sitä voi käyttää yhdessä ajastimen kanssa.


Tässäpä vielä muutama kuva kesältä 2009.

Typsyjen mehuhetki


MAN


Kajo